Kinkolassa on oltu suu säkkiä myöten

Kun muut rakensivat tiilinavetoita, kunnosti Kinkolan Erkki vanhaan riiheen parret neljälle lehmälle: suu säkkiä myöten!

Kun tein Salmisen Matin kanssa Vekkulasta videota ja kirjaa, piti pyörähtää aina välillä Salmisen Erkin (1924-2011) ja Ailin (1929-) luona Kinkolassa. Erkki oli tarkka ja erinomainen tietolähde, jonka näkökulma oli tinkimätön köyhän väestönosan asema: - Ainahan köyhää on painettu! hän saattoi lopuksi tiivistää.

Niinpä Erkillä ei ollut kynnystä kertoa meille hauskasti ja tarkasti pontikankeiton saloista, sillä mitäpä tuota salaamaan, mistä köyhä pientilallinen mahdollisen lisälantin vähäiseen elantoonsa löysi: - Ei se musta ollu rikos, jos siihen ei liittyny varastamista. Mutta valtion kans ei olis saanu kilipaalla alakohoolin myynnissä! Erkki kuittasi.Kun muut kylässä rakensivat selkiensä kustannuksella tiilinavetoita, kuului asiaan, että Erkki piti sitä näillä resursseilla suureellisena ja tyytyi kunnostamaan vanhaan riiheen parret ja tilat neljälle Kinkolan lehmälle sen jälkeen, kun karjakeittiön kipinästä alkunsa saanut tulipalo oli tuhonnut 50-luvun puolivälissä vanhan navetan.  – Mutta kyllä me sillä pärjättiin ja laskut maksettiin. Ei meillä niiden vuoksi ole tarvinnut mehtää myydä, vastasi Erkki 2006, kun teimme kyläkirjaa. Ja näillä karjan ja metsän tuloilla saivat myös lapset Juhani (s. 1954) ja Ulla (s. 1960) käydä koulunsa ja hommattiin keskustasta osake – jossa Erkki ei tietenkään mitenkään oppinut olemaan. Karjanpito Kinkolassa loppui 1981 ja se oli niin haikea hetki, että Aili otti viimeisestä maidonhausta muistoksi valokuvan. – Kyllä mun tuli ikävä, kun elävät lähti.Kinkolan siirtyminen Salmisen sukuun liittyy vuoden 1918 tragediaan. Erkin isä Samuli, alkujaan Kerpolan poikia, pääsi huutamaan mökin huutokaupasta, kun edellinen omistaja oli ammuttu kansalaissodassa väijytyksistä Vilppulan ja Jämsän välillä. Ampujat olivat ”omia” eli punaisia, sillä Kinkolan mökin mies oli pakotettu kyyditsemään valkoisia. Myös Erkin isä ehti viettää jonkin aikaa kuuluisassa Saaren talon vankilassa Jämsässä, jossa tapettiin yli 70 työväenyhdistysaktiivia 1918.Erkin äiti Olga oli kotoisin Tollolasta ja omaa sukuaan Lindeman. Kinkolan Aili on kotoisin järven takaa Hirvimäestä ja hänen vanhempansa ovat Vihtori ja Elina Leponen.Kinkolan pinta-ala on 34 hehtaaria, jossa peltoa oli alun alkaen neljä hehtaaria. Suonraivuu sitä vähän lisäsi ja sitten saatiin vuokramaita Joukkolasta, Niinnorosta ja Hyytiälästä. Päärakennus on tehty 30-luvulla. – Kyllä se oli kovaa aikaa vanhemmille. Alkuvuosina ei ollut puullakaan juuri mitään arvoa, Erkki muisteli vanhempiensa ensimmäisiä vuosia suuren laman runtelemassa maassa.Monenlaiseen maailman vääryyteen Erkki oli oppinut suhtautumaan tyynesti, mutta yksi sai hänet kiihtymään loppuun asti: pusikoituvat ja hoitamattomat nuoret metsät! – Metsänhoitoyhdistyksen sais lopettaa! Onko kukaan nähnyt noita? hän manasi viimeisillä tapaamisillamme.

Jaakko Luoma

                                                                                                                                 Erkki Salminen muistelee

© Vekkulan kyläyhdistys ry