Korpela - pientilasta lohkottu pientila

Vasemmalta Timo Salonen (25.5.1911 - 3.8.1993), vaimonsa Lempi Salonen (o.s. Kuparinen, 15.10.1914 - 24.1.2005),

lapset ja Timo Sekä kasvattisisko Terttu Kytönen, joka muutti koulun vuoksi myöhemmin Arvajalle.

Kun Salosen veljesten oli sotien jälkeen Lamminmäessä päätettävä, mihin kukin kotilieden äärestä lähtee, lohkottiin Timolle 18 hehtaarin Korpela.

- No päästiin omaan rauhaan! muistelee Timo Salonen (s. 1944) koulupojan tunnelmiaan 1953, kun heidän perheensä siirtyi isä-Timon johdolla 600 metrin päästä Lamminmäestä Korpelan uutukaiseen tupaan. Lamminmäessä saman ruokapöydän ääreen oli kokoontunut kolme perhettä. – Siellä oli peruna poikineen, kun asetuttiin syömään! Timo muistelee.

Saunaa ja navettaa ei uudessa paikassa ensi hätiin ollut, mutta pian isä rakensi nekin ja äiti sai hakea lehmänsä Lamminmäen navetasta omaan parteen. Salosten neljän hengen perhe eli äiti Lempi  (1914- 2005), isä Timo (1911-1993) ja sisko Vieno (s. 19 ?) asettuivat elämään tavallista vekkulalaista ”mökkiläisen” elämää. Isä kävi talvisin hakkuilla pokasaha olalla ja äiti lähetti lapset aamuisin 6 km:n koulumatkalle ja hoiteli muutaman lehmän ja mullikan karjan. Hevosta Korpelassa ei koskaan ollut, vaan se saatiin lainaksi Lamminmäestä.

Kun Timo Salonen tuli aikamiehen ikään 60-luvun alkupuolella, hän aloitteli työuraansa Tampere-Jyväskylä –ratatyömaalla porarina, siirtyi koneistajakurssin kautta sorvariksi Valmetille 70-luvun alussa ja palasi vähän myöhemmin Jämsänkoskelle samoihin hommiin, joista 1998 lähti eläkkeelle.

Airi ja Timo Salonen 26.1.1969

Kotimökkiin Timo kertoo palanneensa Airi-vaimonsa kanssa 1975, kun elämä rivitalossa Jämsänkoskella ei hyvästä yrityksestä huolimatta ruvennut metsämiehelle maittamaan. Vinttiin remontoitiin kolmen hengen perheelle (Juha, s. 1971) mukava koti ja 80-luvun alussa hän lunasti Korpelan itselleen. Vanhemmille jäi syytinki: hyvää huolenpitoa loppuun asti. Lempi-äiti  käyttikin syytingin hyväkseen täysimääräisesti: 80 vuoden paremmalle puolelle päästyään hänen muistinsa alkoi pätkiä, mutta jalka kapsasi kuin nuoruuden vuosina. Niinpä Timo nähtiin tämän tästä ajelevan autollaan Lempin perään, milloin mihinkin suuntaan.

Korpelan kantatila Lamminmäki ei ole alkujaan Vekkulan torppia, vaan Jahvet Salosen (1883-1951) ”selvällä rahalla” eli 2300 markalla 1903 Juokslahdesta Ville Harhalalta ostama 67 hehtaarin maapaikka. Olgalla ja Jahvetilla oli 9 lasta ja pojista Ilmari (1907-1970) sai Lamminmäen itselleen 1955 ja Timolle jäi osa tilasta eli Korpela.

Jaakko Luoma

© Vekkulan kyläyhdistys ry