Tyttöjen Taaralassa on sukunimi vaihtunut

Elvi ja Reino Kauranen tyttäriensä kanssa

Taaralan pientila on pysynyt samassa suvussa koko 1900-luvun, mutta sukunimi on

vaihtunut kolme kertaa, kun jälkeläiset ja jatkajat ovat olleet naisia. Nyt se on

kesäasuntona, jonka omistavat Marita ja Ilpo Porttila.

Taarala ja viereinen Koivula (omistavat Teuvo ja Vieno Tähtinen) ovat alun perin samaa torppaa, jonka kantatila oli Kuikka Säyrylästä. Vuosisadan alussa sitä asuivat todella aktiiviset torpparit Niklas ja Edla Maria Taarala, jotka ajoivat kylään kansakoulua ja joiden torpassa perustettiin 1906 Vekkulan työväenyhdistystä.

1905 Niklas ja Edla Maria panivat vireille oikeusprosessin saadakseen lunastaa Taaralan omakseen vedoten siihen, että kyseessä oli alun perin perintötorppa, jonka jälkeläisomistajia he olivat. Juttu meni lopulta Turun hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan ollut samaa mieltä. Prosessi oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen ja kertoi ajasta paljon: työväenliike oli nousussa ja ihmiset Vekkulassakin näkivät maailman uusin silmin: heillä on myös oikeuksia, ei vain velvollisuuksia.

Niklas ja Edla-Maria olivat eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Talvikäräjillä 1876 he saivat tuntuvat sakot viinan myynnistä. Tähän aikaan Jämsän seudulla alkoivat laajat metsänhakkuut nousevan sahateollisuuden tarpeisiin ja viina oli hyvä myyntiartikkeli ruoan lisäksi. Torpparit eivät hyväksyneet uutta lakia, joka kielsi heiltä yhden hyvän elinkeinon, viinanpolton ja myymisen.

1910-luvun Taarala jaettiin kahtia talon tyttärien Idan ja Edlan kesken. Molemmat ottivat itselleen työväenhenkiset isännät samasta Leuhulan torpasta. Koivulaan tuli Emil Tähtinen Idan kaveriksi ja Taaralaan asettui Ilmari Tähtinen Edlansa kanssa. Osa metsästä jätettiin yhteisomistukseen, jossa se on yhä. Torpat itsenäistyivät 20-luvulla. Kansalaissota 1918 oli raskas Jämsän seudulla valkoisen terrorin vuoksi. Niin Emil kuin Ilmari joutuivat piilottelemaan maakorsuissa ym. piiloissa ja Emil passitettiin Saaren talon pelottavaan vankileiriin, mutta selvisi elävänä.

Ilmari ja Edla saivat kaksi tyttö, Elvin ja Vienon, joista tilanpitoa jatkoi 1950 Elvi (1921-1999) koko elämänsä tyttäriensä avustamana hoitaen pienehköä karjaa 80-luvulle saakka. Hän meni naimisiin Karjalasta Valkjärveltä evakkona tulleen Reino Kaurasen (1926-64) kanssa ja he saivat neljä tyttöä (Marita Porttila, s. 1947, Sirpa Jaara 1950, Leila Parviainen 1954 ja Pirkko Kauranen 1957), joista Taaralan pitoa kesäpaikkana on jatkanut Ruotsissa asuva vanhin tytär Marita (s. 1947) miehensä Ilpo Porttilan kanssa.

Reino Kauranen kuoli 38-vuotiaana. Hän oli Vekkulan ensimmäisiä kaivinkoneyrittäjiä yhdessä Alpo Lindemanin kanssa. Taaralaan on yleensä pitänyt hankkia elatusta ulkopuolelta: pellot eivät ole kovin hyvät ja tila on pieni, kokonaispinta-ala 38 hehtaaria, josta peltoa vajaa 6 hehtaaria.

Jaakko Luoma

© Vekkulan kyläyhdistys ry